Toriman Begins
korjaan sen sitten joskus
Uusimmat kirjoitukset
Uutta cdJapanissa:

Kevään sarjat lyhyesti

Kirjoitettu: 2014-07-06, kategoria: anime & manga

Tapaan kirjoittaa animesta sarja kerrallaan tai niputtamalla korkeintaan kolme sarjaa samaan. Ilmeisesti nyt olen joko kasvanut yli animesta, sillä vaikka tekisi mieli kirjoittaa, sanottavaa ei löydy, tai sitten vain kevätkausi oli tylsähkö, mieleenpainumaton ja mitäänsanomaton. Tällä kertaa päätin joka tapauksessa ahtaa koko menneen kauden yhteen kirjoitukseen.

Hitsugi no Chaika: Chaika kuuluu ehdottomasti niihin sarjoihin, joista olisin ollut innoissani yläasteikäisenä, jolloin höpsöt juonet ja chuunit jutut olivat vilpittömästi ja kritiikittä siisteintä ikinä. Ihan hauskaa höpöhöttöä se näin vanhempanakin toki oli. Kokonaisuutena Chaikasta on turha vielä puhua, sillä tarina jää ilman kovin mainittavaa loppuhuipennusta odottamaan toista kautta, jota sopii odottaa syksyksi.

Kamigami no Asobi: Aloitin Kamiason nollaodotuksilla ja siinä missä normaalisti otomesovitusten kohdalla petyn silti, Kamiaso yllättikin positiivisesti. En ehkä kehtaa väittää sitä kauden parhaaksi, sillä puutteita löytyy kaikilta toteutuksen alueilta, mutta henkilökohtaisia suosikkejani se on. Tietyt käänteishaaremien sudenkuopat vältettiin, kliseille naurettiin lämminhenkisesti ja lopun pakollinen juoniosuus hoidettiin kunnialla pois. Ennen kaikkea hahmot olivat mukavia ja yhteiselo aidosti sydäntälämmittävää seurattavaa. Jään rehellisesti ikävöimään Kamiason poikia, mitiä ei voi sanoa yleisestikään kovin monesta sarjasta.

Olisin tahtonut tähän ryhmäkuvan tai Hadeksen, mutta lyhdyt ovat kivoja

Mahouka koukou no rettousei: Itsekeksitystä huippuhiotusta ja tarkkaan mietitystä taikamekaniikasta on varmasti mielenkiintoista kirjoittaa. Valitettavasti kovankin pohdinnan vaatineet järjestelmät on parempi jättää tarinassa taka-alalle vaikuttamaan ja luomaan syvyyttä tärkeämpiin elementteihin. En varsinaisesti tiedä, mistä Mahoukassa on kyse, koska sen seuraaminen on verrattavissa tylsällä yliopistoluennolla istumiseen. Taikakoulussa luennoitsijat kieltämättä miellyttävät enemmän silmää. Järkytyin ja droppasin huomattuani sarjan olevan kahden kauden mittainen. Mahouka olisi sopinut paremmin vaikka roolipeliksi.

Love Live: Love Liven kakkoskausi ylitti edeltäjänsä. Sarja tuntui luontevammalta nyt, kun esittelyihin ja tutustumisiin ei tarvinnut tuhlata aikaa ja lopun draamakin syntyi luonnostaan osan oppilaista valmistuessa. Lisäksi ensimmäisen kauden jälkeen ainakin minä ehdin kaipaamaan hahmoja. Myös hiljan englanniksi julkaistu Love Live -mobiilipeli on vaikuttanut. Valitettavasti valmistumiskuvioiden vuoksi ainakaan samalla hahmokaartilla ei todennäköisesti jatkoa nähdä, mutta ehkä paras tyttö Nico ja kaverit ovat vielä elokuvassa mukana. Toisaalta on vaikea uskoa hurjien myyntilukujen varjossa, että Love Live nyt olisi tässä.

Parhaalla tytöllä paras perhe

Gokukoku no Brynhildr: Juonivetoiseksi sarjaksi Brynhildr on liian sekava kasa irrallisia ideoita ja solmimatta jääviä lankoja. Kauhusarjaksi Brynhildr on liian tahattoman huvittava ja tökeröön goreen luottava. Traagiseksi tarinaksi Brynhildr on liian täynnä täysin kohtaukseen sopimattomia vitsejä ja epätoivoisia fanipalvelupätkiä. Fiilistely- ja silmäkarkkisarjaksi Brynhildr on liian ruma ja hutaistu. Brynhildr on huono anime.

Gaworare: Gaworare olisi voinut olla kiva hassuttelu, mutta valitettavasti se halusi olla myös elämää suurempaa scifiä ja synkkää kärsimystarinaa. Lopputuloksena sarjasta tuli sillisalaatti, joka ei oikein kyennyt mihinkään. CUTEG piirtää kivasti kivoja hahmoja, mutta siirtymä animeksi toimi huonommin kuin Nakaimossa, joka muuten myös oli sarjana huono. Sokerina pohjalla sarjassa viljellään myös isoja hikipisaroita kuin ysärillä konsanaan, eivätkä hahmot malta pysyä malleissaan. Otakumaailman konsepteilla on leikitty ennenkin animessa onnistuneemmin, joten Gaworare on aika turha teos.

anime.jpg

Isshuukan Friends: Isshuukan Friendsin laatu pysyi tasaisen hyvänä alusta loppuun, ja hyvää mieltä tuottavat iloiset vaiheet sekä surulliset käänteet ja vastoinkäymiset vuorottelivat sopivasti. Draama oli mukavan pienieleistä ja hienovaraista, vaikka teatraalisuudessa sinänsä ei olekaan mitään vikaa. Isshuukan Friends ei todennäköisesti jää elämään kovin vahvana muistoihin ellei matkaa jatka mangan parissa, mutta se on kaunis ja katsomisen arvoinen pieni tarina ystävyydestä.

Gochiusa: Kuten nyt Kirarasta napatut animesovitukset yleensäkin, Gochiusa oli kivaa ja leppoisaa alusta loppuun. Kahvilateema oli erityisen mieluisa, kävisin jokaisessa. Sadunomainen miljöö poikkesi myös muuten ihan hauskalla tavalla normaalista menosta. Toisaalta tyttöjä jää ikävä, mutta loppujen lopuksi tällaiset sarjat on parempi jättää lyhyiksi kuin venyttää tylsistymiseen saakka.

Kevät on osaltani ohi, vaikka muutama sarja jäikin jatkan/aloitan ehkä joskus -pinoon odottamaan. Kesäkauden päätin tällä kertaa korkata vasta kevään ollessa paketissa, joten Sailor Moon Crystalia lukuun ottamatta kaikki on vielä uutta ja jännää. Muutaman henkilökohtaisen ennakkosuosikin lisäksi kesä ei tosin kovin heppoiselta vaikuta, mutta toivottavasti jokunen yllättäjä löytyy.


Kommentoi:

Huom! Kirjoita seuraavaan kenttään "OK" ilman lainausmerkkejä, jotta tiedän sinun olevan ihminen:

Nimi* E-mail Sivun URL Sivun nimi
Kommentti*: